23.11.2020

Matthew Cowan tutkii villiyttä Taidehallin näyttelyssä

Yhteistyö Taidehallin ja Matthew Cowanin välillä sai alkunsa näyttelyvierailusta Cowanin para field notes -näyttelyyn Helsingissä vuonna 2017. Seinäjoen taidehalli työsti tuolloin uusia ohjelmalinjauksiaan, ja Cowanin taide puhutteli. Kansanperinteen ja paikallisuuden kommentointi, huumori ja tutkimuksellinen ote tuntuivat istuvat vanhaan navettaan muuttavan Taidehallin suunnitelmiin. Hänet kutsuttiin vierailemaan Seinäjoella vielä samana vuonna osana yleisöluentojen ohjelmaa, ja samalla yhteisen projekti suunnittelu alkoi.

Matthew Cowan tutkii taiteessaan villiyttä karnevalistisena ja yhteisöllisenä kaaoksena erityisesti eurooppalaisessa kansanperinteessä. Kansanperinteessä villiys näyttäytyy usein rituaaleina, joissa päähenkilö – ”villi” hahmo – aiheuttaa epäjärjestystä ja arvaamattomuutta yhteisöllisessä tapahtumassa. Rituaalit rikkovat tavanomaista sosiaalista järjestystä. Perinteisiin liittyy usein rooliasuja tai veistoksia, jotka on valmistettu luonnonmateriaaleista tai arkipäivän esineistä, ja jotka kätkevät kantajansa.  Puku on kuin symboli luonnon ja kulttuurin välissä, mystinen hahmo, joka tekee näkyväksi ihmisen tarpeen siirtää sivuun arkipäivän velvollisuudet riemun, kaaoksen, epäjärjestyksen ja hämmästyksen tieltä.

Wildness Makes This World on tulos taiteellista tutkimuksesta, joka on etsinyt villiyttä, ympäristöjä ja tapoja, joissa se ilmenee. Näyttelyn teokset esittävät yhden valikoiman villiydestä, siitä mitä se on, miten se koetaan, miltä se kuulostaa, miltä se näyttää, ja miten se ymmärretään historiallisissa lähteissä.

”Olen kiinnostunut villiyden käsitteestä, jonka voisi kääntää suomeksi ´jylhyydeksi´ tai ´raivoisuudeksi´, ja niiden eroavaisuuksien ja merkitysten pohtiminen on ollut osa prosessia”, Matthew Cowan kertoo.

Näyttelyssä on mukana 12 paikallista henkilöä, jotka ovat esitelleet taiteilijalle oman käsityksensä villiydestä. Aihetta on lähestytty erityisesti paikkojen kautta – paikkojen, joissa on koettu jotain, tai joissa itsessään on jotain villiä. Villiys on vienyt esimerkiksi metsään, turvenevalle, urheilusaliin, kalliolle, museoon, osallistujien lapsuuden maisemiin. Näyttely ei pohdi vain villiyden yhteyttä luontoon, vaan henkilökohtaisia kokemuksia ja aisteja. Psykomaantiede, kokemuksen ja paikan suhde, on näyttelyn keskeinen teema. Näyttely koostuu videosta, valokuvasta, objekteista ja historiallisista esineistä. Osa esineistä on lainattuja osallistujilta, osa Seinäjoen museolta.

”Villiys on keskeinen käytäntö elämässä, ja toistamme ja toteutamme sitä monin eri tavoin, joskus tietoisesti, joskus tiedostamatta. Aina se ei ole yhteydessä luontoympäristöön”, Cowan pohtii.

Projekti on ensimmäinen osallistava näyttelyprojekti, jonka Taidehalli tekee yhdessä kansainvälisen taiteilijan kanssa. Näyttelyn teokset ovat syntyneet tiiviissä vuorovaikutuksessa Matthew Cowanin, Taidehallin ja paikallisten osallistujien kesken. Koronapandemia muutti suunnitelmia ja lykkäsi näyttelyn avautumista parilla kuukaudella. Berliinissä asuva taiteilija ei voinutkaan matkustaa Suomeen niin usein kuin oli aikomus. Suuri osa näyttelyyn tulevasta materiaalista kerättiin ja dokumentoitiin lopulta ajan henkeen sopivalla tavalla: Taidehallin edustaja, kuvaajat ja osallistujat olivat paikan päällä villiyden lähteillä ja Matthew Cowan etäyhteyden välityksellä Berliinissä. Joustava asenne ja globaalin tilanteen vaikutuksen hyväksyminen mahdollistivat projektin valmistumisen poikkeusoloissa.

Laitakaupungin orkesteri on tehnyt näyttelyyn yhdessä taiteilijan kanssa äänimaiseman, joka on lopputulos keskustelusta ja pohdinnasta villiyden ja musiikin tekemisen, tuottamisen ja luomisen välillä. Äänimaisema soi näyttelyssä koko sen avoinna oloajan.

Näyttelyn on tuottanut Seinäjoen taidehalli Taideyliopiston Sibelius-akatemian Seinäjoen toimipisteen kanssa.