19.5.2026

Aaveita ja erämaata – uusien näyttelyiden julkistus keväälle 2027

Kevään 2027 uudet näyttelyt käsittelevät sitä, missä kulkevat erämaan ja yhteisöjen rajat.

Tammikuussa 2027 Seinäjoen taidehallin Halli-tilassa avautuu Mark Tholanderin Phantoms-yksityisnäyttely. Phantoms on tanskalaisen taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa. Performanssia, ääntä ja veistoksia yhdistelevä aavemainen näyttely on Taidehallin ohjelmahistoriassa ainutlaatuinen. Kokonaisuus muuttuu ja elää kevään aikana. Näyttely on avoinna 23.1.–22.5.2027 Seinäjoen taidehallin Halli-näyttelytilassa.

Maaliskuussa 2027 Seinäjoen taidehallin Vintti-tilassa avautuu Erämaan rajat -ryhmänäyttely. Näyttelyssä mukana ovat Hanna Kanto, Mari Mäkiö ja työryhmä (Jani Hietanen, Jouni Mitjanen ja Marko Tandefelt) sekä työryhmä Anssi Jokiranta ja Anna Ruohonen. Laajasti nykytaiteen tekniikoita hyödyntävä kokonaisuus kysyy, millainen on suomalainen erämaa vuonna 2027. Näyttely on avoinna 6.3.–7.8.2027 taidehallin Vintti-näyttelytilassa.

mehiläisen suojapukuun pukeutunut ihminen tekee tanssiliikkeen omaista liikettä

Mark Tholander, Onomatopoeia For a Hissing Kettle

Mark Tholander tutkii yhteisöjä kehokauhun keinoin

Phantoms (Aaveet) on Mark Tholanderin yksityisnäyttely, joka tutkii yhteisöllisyyttä alati muuttuvassa nykymaailmassa. Phantoms-näyttelyssä hirviömäisiksi muokatut huonekalut välittävät yhteisöihin kätkeytyviä haamusärkyjä. Tholander tuo esille yhteisön pelkoja ja ennakkoluuloja, jotka kohdistuvat sitä itseään ja sen ulkopuolella olevia ”toisia” kohtaan. Huonekaluilla on merkittävä rooli yhteisön rakentumisessa. Ne ovat kodin piirissä toimivien yhteisöjen liima: pysyvyyden ja tuttuuden lähde.

Phantoms-näyttely on performanssilähtöinen. Tholander esiintyy ja muokkaa kokonaisuutta Halli-tilassa kevään aikana yhdessä työryhmän kanssa. Jatkuvasti muutostilassa oleva näyttely kuvastaa yhteisöllisyyden luonnetta. Installaation aavemainen ja näyttelyn aikana uudistuva äänimaisema muistuttaa meitä siitä, että yhteisön näkyvän osan takana on kokonainen hiljaisten eleiden ja toimijoiden valtakunta. Yhteisöt perustuvat toistuville neuvotteluille, joissa määritellään yhteisön rajat ja niiden ulkopuolelle jäävät ”toiset”.

Tholander käyttää näyttelyssä toiseuden tutkimiseen kehokauhun (body horror) ja kotouttamisen eli tutuksi tekemisen (domestication) keinovalikoimaa. Hän paljastaa kehoon liittyvien pelkojen avulla yhteisöissä vallitsevia ja niihin piilotettuja rajoja tutun ja vieraan välillä.

Mieskatsoo kohti kameraa istuen tuolilla. Kuvan edessä on vanerista leikattu muoto.

Mark Tholander, kuva Agnete Brun

Tanskalaisen taiteilijan yksityisnäyttely

Mark Tholander asuu ja työskentelee Kööpenhaminassa. Hänen teoksiaan ollut esillä Aarhusin taidehallissa, Riga Performance -festivaalissa, New Media Artspace -galleriassa ja useilla filmifestivaaleilla muun muassa Kiinassa ja Ranskassa. Hän käsittelee taiteellisessa tuotannossaan yhteisöllisyyttä ja yhteisöjä määritteleviä sosiaalisia sääntöjä.

Näyttelyn avajaisia vietetään 22.1.2027 osan Kalevan Navetan talvipäivää.

puun oksa jossa jälkiä kaarnakuoriaisista. Paperi alla johon jäljennetty puun jäljet.

Tutkimusmatkoja suomalaiseen erämaahan

Erämaan rajat on ryhmänäyttely, joka kutsuu katsojan etsimään koskematonta luontoa. Suomen kielen sana erä viittaa osuuteen. Samalla sana kuvaa suomalaisille tuttua luontosuhdetta: metsä on ravinnon ja materiaalien lähde. Näyttelyä on innoittanut erämaa-sanaan liittyvä kaksinaisuus ja ristiriita. Erämaa viittaa sekä koskemattomaan luontoon että ihmisen ja luonnon väliseen hyöty- ja riippuvuussuhteeseen.

Anssi Jokiranta ja Anna Ruohonen kävivät 2000-luvun erämaissa, mutta ihmisestä vapaan, ikiaikaisen ja koskemattoman luonnon sijaan he löysivät kertomuksen siitä. Jokirannan märkälevytekniikalla tuotetut maisemakuvat sekä Ruohosen matkapäiväkirjojen merkinnät pohtivat, millaisia ovat mielikuviemme erämaat ja mikä niiden rooli on nyt.

Anssi Jokirannan nettisivut

Hanna Kanto tutkii maalauksissa ja veistoksissa havumetsän hyönteisiä ja kasveja. Kanto on aiemmassa tuotannossaan tutkinut ihmisen hyötysuhdetta luontoon.

Hanna Kannon nettisivut.

Mari Mäkiön ja työryhmän ääni-installaatio käsittelee ihmisen ja kaarnakuoriaisen yhteiseloa. Kaarnakuoriainen on ihmissilmälle melkein näkymätön metsän asukas. Työryhmä tuo näyttelytilaan kaarnakuoriaisiin kuuluvan kirjanpainajan ääniä ja kaiverrusjälkiä. Kaarnakuoriaisiin kuuluvaa kirjanpainajaa pidetään metsänhoitajien keskuudessa tuholaishyönteisenä.

Mari Mäkiön nettisivut.

Näyttelyn avajaisia vietetään 5.3.2027 osana Afterwork Art -tapahtumaa.

 

Seinäjoen taidehalli

Seinäjoen taidehalli sijaitsee Seinäjoen Itikanmäellä taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetassa. Taidehallin ohjelmisto koostuu nykytaidenäyttelyistä ja muista monipuolisista taidetapahtumista ja -sisällöistä. Taidehallin näyttelyohjelma ammentaa ympäröivästä maaseudusta ja siihen liittyvästä tematiikasta niin paikallisesti kuin globaalisti. Lisäksi Taidehalli toimii julkisen taiteen asiantuntijana Seinäjoen kaupungissa. Taidehalli on osa Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluita.

 

Näyttelyiden lehdistökuvia on saatavilla täällä: http://bit.ly/STpressikuvat

Lisätiedot ja yhteydenotot:

Laura Laukkanen, taidekuraattori

tel. +358 40 774 8560
laura.laukkanen(at)seinajoki.fi

Kuva: Anssi Jokiranta, Villi maa