6.9.2025 - 7.2.2026

Sarah Nakiito & Liisa-Irmelen Liwata: Still I Rise

Seinäjoen taidehallissa avautuu Sarah Nakiiton ja Liisa-Irmelen Liwatan yhteisnäyttely Still I Rise syyskuussa 2025. Näyttely saa nimensä Maya Angeloun käänteentekevästä runokirjasta And Still I Rise (suom. Yhä nousen) (1978). Näyttelyn kuraattoreina toimivat taiteilijat Elham Rahmati ja Vidha Saumya.

Näyttelyssä kaksi erilaista työskentelytapaa kietoutuvat toisiinsa. Molemmat kuvataiteilijat käsittelevät selviytymistä ja kysymyksiä psyykkisestä sietokyvystä, esivanhempien muistin periytyvyydestä ja jatkuvasti muuttuvasta minuudesta. Taiteilijoiden teokset tutkivat selviytymistä ja siihen liittyvää poliittista sekä henkistä ympäristöä. Tässä ympäristössä uhmakas toivo, käsinkosketeltava materiaalisuus ja syvästi henkilökohtaiset myytit yhdistyvät toinen toisiinsa. Still I Rise -näyttelyssä taiteilijoiden työskentelytavat risteävät muodostaen tilan, joka rohkaisee katsojaa mietiskelemään, sekä vetää häntä kohti muutosta ja pehmeää kapinaa.

Sarah Nakiito käsittelee hajaantuneessa yhteisössä elävän mustan naisen kokemuksia tekstiili- ja performanssitaiteen keinoin. Sinnikkyys, perimätieto ja kolonialismin aiheuttamat haavat ovat Nakiiton teosten keskeisiä aiheita. Sarah Nakiiton työskentelyyn vaikuttaa kokemus kahdesta eletystä todellisuudesta Ugandassa ja Ruotsissa. Hän tutkii Seinäjoen taidehallin näyttelyssä rinnakkaisia kulttuurisidonnaisia reaktioita kriisitilanteisiin. Nakiito rinnastaa toisiinsa maahanmuuttaja- ja pakolaisyhteisöille vaistomaisen yhteisöllisyyden ja länsimaissa usein vallalla olevaan yksilöllisyyden. Teosten keskeinen materiaali on puunkuoresta valmistettu ugandalainen tekstiili olubugo. Näyttelyssä Nakiito kutoo olubugon yhteen lehmuksen sisäkuoren kanssa. Tuloksena on tekstiili, joka samalla symboloi Nakiton omaa, kerrostunutta identiteettiä. Nakiiton teokset ovat vastarintaa. Hän ei ainoastaan kunnioita perinteitä vaan sisällyttää ne osaksi meidän ajassamme elävää tietotaitoa.

Liisa-Irmelen Liwata käyttää keramiikkaa kankaanaan ja luo kerroksellisia pintoja, jotka kuvastavat kulttuurien ja kokemusten sekoittumista. Hänen tuntoaistiin vetoavat teoksensa herättävät kokemuksen kehosta elävänä karttana, jossa näkyy yhteys perimään ja asuinmaahan. Seinäjoen taidehallin näyttelyssä hän tarkastelee navan käsitettä niin ruumiillisena kuin merenkäyntiin liittyvänä käsitteenä. Napa on kompassin vertauskuva, joka kannustaa etsimään omaa kulttuurista identiteettiä, kehoa ja yhteenkuuluvuutta toisiin. Liwatan rakentama henkilökohtainen kartta muodostuu etsimisen symboleista kuten kompasseista, tähtikartoista ja taivaannavoista. Liwata kartoittaa näyttelyssä Suomen ja Kongon taivaankansia. Nämä rinnakkaiset kosmiset maisemat peilaavat hänen omaa kaksikulttuurista identiteettiään.

 

”Meistä on hienoa päästä kuratoimaan tämä näyttely, jossa Sarah Nakiiton ja Liisa-Irmelen Liwatan teoksia yhdistävät langat korostuvat. Niihin kuuluvat syvä yhteys kehoon, käsityöläisyyden ylistys ja kriittinen minuuden tutkiskelu suhteessa paikkaan ja historiaan. Näyttely kutsuu vierailijat pohtimaan identiteetin moninaisuutta ja yhteisten kertomusten tuomaa koossapitävää voimaa.”  – Elham Rahmati ja Vidha Saumya.

Lue teosluettelo

TAITEILIJAT

Liisa-Irmelen Liwata on Helsingissä asuva suomalaiskongolainen kuvataiteilija. Teoksissaan hän käyttää kuvanveiston ja tekstin keinoja tarkastellessaan kehon, maan ja kielen yhteyksiä. Kahden eri kulttuurin risteyksessä kasvanut Liwata on kiinnostunut tutkimaan kohtaa, jossa olemisen muodot limittyvät. Hän työskentelee keramiikan parissa käyttäen maalauksellista tekniikkaa, jolloin kuvat syntyvät savipinnalle painamalla ja liu’uttamalla erivärisiä savia. Kerrokselliset, aaltoilevat muodot ovat yhdistelmä taidegrafiikkaa, kollaasityöskentelyä ja sormimaalausta.

Liwata on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2024. Hän on suorittanut kandidaatin tutkinnon Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa vuonna 2019. Tutkintoon sisältyi myös opintoja Design Academy Eindhovenissa Alankomaissa. Hänen viimeisimpiin ryhmänäyttelyihinsä lukeutuvat Kuvataideakatemian maisterinäyttely Kuvan Kevät (2024), Perceive sea, dunes, mountains in move 198 CAL -galleriassa Lontoossa (2023) ja Solar Noon Taattisten tilalla (2023).

 

 

 

Sarah Nakiiton työskentelyn lähtökohta on keho. Nakiiton tutkimuskohteina ovat hänen oma kehonsa, toisten kehot, kuvitellut kehot ja määrittelyiden ulkopuolelle jäävät kehot. Nakiitoa kiehtoo se, miten kehot sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti muotoutuvat suhteessa siihen ympäristöön, jota ne asuttavat. Hänestä on kiinnostavaa, miten kehoilla on sisäsyntyinen tarve parantua.

Nakiiton teos sijoittuu tekstiilitaiteen, installaation, vaatesuunnittelun, performanssin ja videotaiteen rajamaille. Hän tutkii eri taiteenlajien avulla ruumiillisuuden, muistin ja vastarinnan suhdetta kolonialismiin ja perittyihin valtarakenteisiin. Sarahin materiaalisuuteen nojaava työtapa yhdistää toisiinsa siirtomaavallan yli säilyneitä historiallisia tekstiiliperinteitä, kädentaitoja ja tekniikoita, kuten käsin värjäämisen. Nakiito käyttää teoksissaan kierrätettyjä ja luonnonmateriaaleja ja kuten villaa, puuvillaa, silkkiä ja puuta. Materiaalivalinnoilla hän muistuttaa siitä, miten patriarkaatin ja siirtomaavallan historia on muovannut kotityötä ja varallisuuden jakautumista.

Nakiiton työtapa on monitieteinen, ja siinä vuorottelevat perinteiset kädentaidot ja tilalliset ilmaisukeinot kuten tuoksut, ääni ja rituaaliset eleet. Hänen työskentelyssään toisiinsa yhdistyvät henkilökohtaiset, historialliset, poliittiset ja sosiaaliset kerrokset. Tarinoita ja kerrontaa muovaavien tekniikoiden ja rakenteiden tutkiminen on Nakiiton työskentelyn kantava voima.

 

KURAATTORIT

Elham Rahmati (s. 1989, Teheran) on Helsingissä asuva kuvataiteilija ja itsenäinen kuraattori. Hän on toinen NO NIIN -verkkolehden perustajista ja päätoimittajista. NO NIIN on kuukausittain ilmestyvä riippumaton julkaisu, jossa yhdistyvät taiteen, kriittisyyden ja rakkauden näkökulmat. Vuosina 2019 ja 2020 Rahmati toimi kuraattorina ja tuottajana helsinkiläisessä riippumattomassa elokuvakoulussa The Academy of Moving People & Images (AMPI). Tätä ennen hän työskenteli kuraattorina Third Space -taidegalleriassa. Rahmatilla on kuvataiteen maisterin tutkinto Accademia di Belle Arti di Firenze -taideakatemiasta ja toinen maisterin tutkinto visuaalisesta kulttuurista, kuratoinnista ja nykytaiteesta Aalto-yliopistosta.

Vidha Saumya (s. 1984, Patna) on taiteilija ja runoilija. Teoksissaan hän puikkelehtii maanpakolaisuuden ja utopian mielikuvissa ja kyseenalaistaa estetiikan ja sosiaalis-poliittisten ekologioiden normeja. Saumya on toinen NO NIIN -verkkolehden perustajista ja päätoimittajista sekä Museum of Impossible Forms -kulttuurikeskuksen perustajajäsen.